Stanin ja Anssin tsanssi voittoon ================================= Olivatpa kerran kaverukset Stan ja Anssi. He olivat aivan tavallisia opiskelijoita Jyväskylän yliopistossa. Eräänä kauniina päivänä he kuulivat ainejärjestö Linkin järjestävän demopartyä. Pojat halusivat näyttää, että heistäkin voisi joskus tulla oikeita ja parrakkaita skenesetiä, joten he alkoivat käyttää vapaa-aikaansa ohjelmointiin ja träkkerimusiikin tekemiseen. Viikot vierivät ja pian Stan ja Anssi löysivätkin itsensä Instanssi-tapahtumasta. Tapahtumapaikalla musiikki pauhasi ja valot välkkyivät, ja pojat astelivat ylpein mielin sisään puolivalmis demotuotos takataskussa. Heillä olisi vielä 12 tuntia tehokasta peliaikaa viimeistellä entry. Mutta voi: Instanssissa järjestetyt seminaariesitykset olivat niin mielenkiintoisia, että Anssi hullaantui niihin täysin. Anssin oli määrä tehdä musiikkia kaverusten demotuotokseen, mutta Sauli-sedän Renoise-esittely vei voiton. Stan oli todella pettynyt, koska hän olisi tahtonut viimeistellä työn mahdollisimman pikaisesti, eikä se onnistuisi ilman hyvää musaraitaa. "Onneksi Sauli-sedän seminaariesitys sentään käsittelee musiikkia", Stan ajatteli lohduttautuakseen. Seminaariesitykset saatiin pakettiin, ja Anssi palasi Stanin luokse konepaikoille. "Huh huh, miten hyviä esityksiä.", Anssi sanoi ja jatkoi: "Osaisinpa minäkin soittaa ääniä yhtä hienosti pieleen kuin Sauli-setä! Lopputulos oli todella vänkä! Ja ajatella, kuinka Sauli-setä julkaisi ällistyttävän teoksensa public domainiin kaikkien saataville. Huh, huh." Stan jatkoi yhä efektien ohjelmointia, mutta hän tiesi, että voittodemosta puuttuisi vielä jotain oleellista. Stan ei ollut varma, mitä se olisi, joten hän päätti pitää tauon. Stan vaihtoi salin puolelta aulaan, jossa kirkkaat kattovalot häikäisivät aluksi ikävästi. Tauolla ilmaista kahvia litkiessään Stan huomasi aulaan sijoitetut pelikoneet. Hänen silmänsä kiilsivät, kun hän huomasi lempikonsolinsa, NES:n. Stan päätti pelata yhden nopean pelin Super Mario Bros.:ia. Salin puolella Anssi tuskastui, koska hän ei keksinyt millään hyvää melodiaa keskeneräiseen kappaleeseensa. Kaverusten aika kului kuin huomaamatta, Stanilla aulan pelikonsoleiden luona ja Anssilla salissa. Pian aikaa oli jäljellä enää vaivaiset 27 minuuttia! Yllättäen pihasta kuului poliisiauton pillien ujellus. Instanssi-kävijät olivat ihmeissään, kun sisään astui kaksi sinipukuista poliisia. Poliisit kävelivät suoraan Stanin ja Anssin luokse. "Krhm! Pojat pojat... kädet irti niiltä näppäimistöiltä!", ensimmäinen poliiseista sanoi. "Te taidatte olla Stan ja Anssi?", toinen jatkoi. - "Kyyllä", vastasivat pojat vapisevalla sävyllä yhteen ääneen. He olivat hieman epäuskoisia tilanteesta. Ensimmäinen poliisi jyrähti pojille: "Kuulemamme mukaan te olette kokeilleet tämän tapahtuman järjestäjien innostamana Haskellia. Pitääkö tämä paikkaansa?" - "No joo, mutta eihän se nyt mitenkään laitont...", Stan aloitti, mutta toinen poliiseista keskeytti hänet: - "Ja aiemmin olette kokeilleen SDL:ääkin!" Samalla hetkellä Cornix testasi Instanssi-tapahtuman valojenohjausta ja sateenkaaren värit täyttivät salin. Kaikki salissa olevat jäivät hämmentyneinä ja suut avoinna tuijottamaan ilmestystä. Yleisöstä kuului hämmentynyt "OOOOOH!". *hiljaisuutta*. Krhm. Siis sanoin, että Instanssin liveyleisöstä kuului hämmentynyt "OOOOOH!"! *yleisö huokaa* - "Vau!", sai ensimmäinen poliisi sanottua hämmennyksensä keskeltä. Stan kertoi poliiseille, että valot olisivat vasta alkua. Anssi jatkoi Stanin kertomusta sanomalla, että jypa piti aiemmin seminaariesityksen Processing-ympäristöstä ja siniaalloista. Toinen poliiseista halusi heti kokeilla kyseistä ympäristöä ja valtasi Anssin koneen itselleen mitään kysymättä. Stan kertoi, että jos hän saisi koodata Haskell-demonsa loppuun, poliisit näkisivät myöhemmin mitä ihmeellisemmän tuotoksen. - "Ei pojat, jos tää teidän niin sanottu koodaus on näin leppoisaa ja mukavaa hommaa, niin eihän me teitä sakottaa voida.", poliisi sanoi näyttöpäätteen takaa. "Tässä, ota koneesi ja tee musiikkiraitanne loppuun." Mutta Anssilla ei ollut enää mitään hyviä ideoita. Hän ei millään pystyisi samaan kuin Sauli-setä Renoise-ohjelmalla. Silloin Anssin päähän pälkähti loistava ajatus. Sauli-setähän sanoi, että hänen tuotoksensa olisi täysin vapaa käytettäväksi! Myös Stan innostui. Hän kysyi välittömästi jypalta lupaa käyttää hänen tekemäänsä siniaaltoefektiä osana demoa. "Öh, sehän on ihan yleinen algoritmi. Totta kai te sitä voitte käyttää." Alkoi armoton loppurutistus. Viimeisten minuuttien aikana pojat viimeistelivät tuotoksensa ällistyttävillä copy-paste-taidoillaan, ja niin demokompon voittaja olikin selvä. Stan ja Anssi voittivat demokompon, ja Cornixin valoja hyödyntänyt Summamutikkaentry oli yleisön ehdottomasti selkein suosikki.